Virran viemää

G R A N I I T T I P Y T I N K I

 

 
 

 

Tummapintainen graniittirakennelma häälyy häiritsevästi silmäkulmassa. Omalla tavallaan se on jäänyt hieman viereen nousseiden kerrostalojen varjoon, mutta pakoon sitä ei pääse: lähes läpitunkematon ja -kulkematon talo kun aiheuttaa väkisinkin pienen kiertotien sen liepeillä kuljeskelevalle kaupunkilaiselle.

Rajatorpan tien vieressä sijaitsevaa taloa kannattaa kuitenkin joskus pysähtyä ihastelemaan, tai astella sisään asti. Kivipinnassa on mielenkiintoisia arkkitehtonisia yksityiskohtia ja tiettyä jylhyyttä.

Vähän yllättäenkin talo on sisältä valoisa ja jopa siro.

Sisääntulokerroksen aulassa voi kahvittelun lisäksi ihastella toiminnassa olevaa vesiputousta ja ajella näköalahisseillä kellarista kuudenteen kerrokseen asti.

  

 

 

 

 

TOIMISTOJEN ja työpaikkojen puuttuminen Myyrmäestä ei ole uusi ongelma, samasta asiasta oltiin ministeritasolla asti huolissaan jo 1970-luvulla. Niinpä eteläiseen Myyrmäkeen kaavoitettiin liikerakennusten kortteleita. Keväällä 1972 silloinen Vantaan kauppala myi Imatran Voima oy:lle 12 hehtaaria maata nykyisen Rajatorpantien eteläpuolelta.

Rajatorpantietä ei silloin tosin ollut olemassakaan. ”Pikku polkuja sinne maastoon käveltiin”, kertoo RISTO SAVOLAINEN, joka aloitti hankkeessa ensin projekti-insinöörinä ja sitten projektipäällikkönä. Savolainen astui Imatran Voiman palvelukseen 1.2.1974. Alueen kaava vahvistettiin huhtikuussa 1974, ja siitä alkoi pitkä urakka.

Savolaiselle työmaa tuli tutuksi paitsi työaikana, myös vapaa-ajalla – rakennustyöt näkyivät Jönsaksenkujalla sijainneen kodin parvekkeelle. ”Aamulla saattoi vilkaista, että siellä se vielä on”, Savolainen naurahtaa.

ENSIN siellä ei kyllä ollut juuri mitään. Nyt jo purettu D-talo eli keskusvalvomo valmistui vuonna 1979 ja C-talo vuonna 1983. C-talossa toimi IVO:n laboratorio, mutta tällä hetkellä se on enemmän kulttuurikäytössä. A-talo, eli nykyinen Virtatalo, valmistui vuonna 1987.

Rakennuksen arkkitehti on ERIK EMIL KRÅKSTRÖM, joka on suunnitellut IVO:lle myös Loviisan ensimmäisen ydinvoimalan. Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta lähtöisin oleva arkkitehti ansioitui erityisesti teollisuusrakennusten suunnittelijana, mutta oli työssään monipuolinen ja suunnitteli esimerkiksi kouluja ja kirkkoja. Lisäksi hän oli kuvataiteen suuri ystävä, mikä näkyy myös Virtatalossa.

Myös projektipäällikkö Risto Savolaiselle yhteistyö Virtatalon taiteilijoiden kanssa on jäänyt mieleen. ”Ne olivat parhaita ja pahimpia hetkiä”, Savolainen summaa. ”Näin tekniikan ihmisenä heidän kanssaan toimiminen oli hyvin erilaista.”

KAHDEKSANKYMMENTÄLUVULLA rakennettiin kestävää ja laadulla, nousukausi siivitti ajattelua, eikä kukaan osannut arvata, että jonain päivänä IVO:a ei enää olisikaan. Projekti oli massiivinen. ”A-talo on tilavuudeltaan puolitoistakertainen Eduskuntataloon nähden”, Savolainen kertoo. Enemmänkin piti tulla.

Kiinteistöön kuului siis kolme rakennusta, A-talo, C-talo ja D-talo sekä suuri, maanalainen pysäköintiluola. Missä on B-talo? Yhä rakentamatta.

”B-talolle oli jo rakennuslupa ja pohjanrakennusurakka kyselyvaiheessa”, Savolainen kertoo. Vasta kun hän vei urakkatarjoukset johtokuntaan, selvisi että projekti menee jäihin. ”Olin töissä projektissa vuoteen 1994 asti ja silloin sain vielä komennuksen pistää B-talon suunnitelmat arkistointikuntoon.” Siellä ne ovat yhä, Savolaisen siirryttyä yhtiössä toisiin tehtäviin.

B-talon piti nousta A-talon taakse, kulku talosta toiseen oli tarkoitus järjestää kahdesta porrashuoneesta puhkaistuilla käytävillä. ”Aikoinaan pohdittiin myös ilmasiltaa Myyrmannista”, Savolainen sanoo. ”Käytiinpä neuvotteluja myös VR:n kanssa raiteiden tasolla suoraan asemalta tulevista jalankulkuväylistäkin.”

Molemmat jäivät tekemättä, ja harvakseltaan on ollut käytössä myös katolla sijaitseva helikopterikenttä.

VUONNA 1998 IVO yhdistyi Neste Oy:n kanssa Fortum Oyj:ksi, eikä Imatran Voiman pääkonttoriksi rakennetusta talosta koskaan tullut Imatran Voiman pääkonttoria.

Tuli uusi vuosituhat ja uudet, suurelliset suunnitelmat. Vuonna 2000 tämä entinen tuleva pääkonttori sai nimekseen Colosseum Business Park. Talon isoimpia vuokralaisia olivat Verotoimisto ja ISS:n pääkonttori.

Kiinteistö ehti olla kymmenen vuotta Eläke-Tapiolan hallussa, kunnes Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan fuusiossa se siirtyi Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolle vuonna 2014.

VUODEN 2018 LOPUSSA talo sai uuden nimen: Virtatalo. Logon yhteyteen piirrettiin siniaaltoa mukaileva viiva, mikä kertoo talon sähköntuotantoon liittyvästä historiasta. Taloon onkin ollut pakko etsiä ”uutta virtaa”, sillä Verotoimiston pitkäaikainen vuokrasopimus on umpeutumassa verottajan keskittäessä Helsingin seudun toimintojaan Vallilaan. Verohallinnolla on ollut vuokralla lähes puolet kaikista tiloista.

Verotoimiston ovet sulkeutuivat asiakkailta jo vuonna 2016, mutta Virtatalon ovet avautuivat uudella tavalla, kun Vantaankosken seurakunta muutti väistötiloihin talon ensimmäiseen kerrokseen kevättalvella 2019.

Kirkkosaliin pääsee aina sen aukioloaikoina, samoin satunnainen matkailija voi vilkaista kolmannen kerroksen ravintolatiloja. Molemmat ovat toimistotaloille melko poikkeuksellisesti puolitoista kerrosta korkeita.

”Tämä on hyvin monumentaalinen rakennus”, summaa Virtatalon vuokraustoiminnasta vastaava Newsecin kiinteistöke- hityspäällikkö EERO OJALA. ”Ulkoapäin on vaikea nähdä, että täällä on isot sisäpihat, paljon lasia ja todella paljon valoa.”

Talon historia aiheuttaa myös harmaita hiuksia. ”Tämä on yhdelle käyttäjälle suunniteltu tila, jonka haasteena on nyt pystyä vastaamaan usean käyttäjän tarpeisiin.”

ELON TAVOITTEENA on muuttaa rakennus toimisto- ja tapahtumataloksi. Noin 40 000 neliöön mahtuukin monenlaista toimin- taa. Suunnitelmissa on keskittää liiketiloja, kauppoja ja kulttuuria alakerroksiin ja jättää yläkerrokset toimistokäyttöön. Neljänteen ja viidenteen kerrokseen on suunnitteilla myös hotelli, mutta se vaatisi isoja investointeja. ”Talon vesiliittymät ja viemäröinti on mitoitettu toimistotyölle”, Ojala kertoo. ”Majoitustoiminnassa käyttö on huomattavasti runsaampaa.”

Veroviraston jäljiltä taloon jää runsaasti tilaa, joista osasta on jo tehty vuokrasopimuksia, osan kohdalla neuvottelut ovat vielä kesken. Talon sisällä tapahtuu myös siirtymiä, kun toimistoja keskitetään yläkerroksiin. Talon ensimmäiseen kerrokseen, lähes Rajatorpantien tasoon, on kaavailtu päivittäistavarakauppaa. Haaveissa on puhkaista myös uusi sisäänkäynti ensimmäiseen kerrokseen.

”Ruokakaupan kanssa samaan kerrokseen voisi tulla pieniä liiketiloja, kauppakuja”, Ojala maalailee. ”Kellarikerroksessa on myös hyvät varastotilat ja lastauslaituri.”

Virtatalosta löytyy yrittäjälle lähes kaikki tarvittava, kuntosalia myöten. Talon alla on parisensataa pysäköintipaikkaa ja maan- alaisella tunnelilla yhdistetystä hallissa noin tuhat lisää. Bussit pysähtyvät talon edessä ja juna-asemalta matkaa on parisataa metriä.

”Virtatalo on keskeisellä paikalla ja läheltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut”, Ojala sanoo. ”Silti toimitiloja etsiville asiakkaille pitää aina ensin myydä Myyrmäki – missä se on ja miten sinne pääsee.”

Ojala näkee tilanteen ensisijaisesti viestinnällisenä haasteena. ”Ei tässä kuitenkaan tarvitse mitään ihmetemppuja tehdä vaan nojautua faktoihin. Ja Myyrmäessä on kaikki faktat kohdillaan.”

VIRTATALON TILAT ovat lähtökohtaisesti isoja kokonaisuuksia, eikä niiden jakaminen ole aina helppoa.

”Nytkin olisi vapaana kaksi lähes tuhannen neliön toimistoa”, Ojala kertoo. Sadan-kahdensadan neliön toimistoille olisi eniten ky- syntää.

Kolmanteen kerrokseen on kuitenkin suunnitteilla pientoimistoja ja coworking-tilaa, josta voisi hankkia myös matalalla kyn- nyksellä työtiloja lyhyelläkin sopimuksella. Tällainen on mahdollista todennäköisesti ensi keväänä.

Ylempiin kerroksiin on houkuteltu muun muassa Vantaan tanssiopistoa, sillä kerroksen korkeat tilat sopivisivat hyvin studiomaisiksi tiloiksi. Myös muuhun kulttuurikäyttöön sopivaa, puolitoistakerroksista tilaa vapautuu myös nykyisestä sisääntulokerroksesta kirkon tilojen vierestä, mutta näillä näkymin vasta vuonna 2022.

”Kaikessa toiminnassa täytyy kuitenkin ottaa huomioon Elon vakaa kassavirta”, Ojala sanoo. ”Emme voi olla hyväntekijöitä, vaikka se ihanaa olisikin, vaan meidän täyyy kerätä tulevia eläkkeitä.”

Joskus niin tehdään myös toimitiloja karsimalla. Elo on aikeissa purkaa C-talon ja rakentaa sen tilalle asuntoja. Silloin tiloissa nyt toimiva yhteisöllinen kulttuuritila joutuisi väistämään.

Kahdeksankymmentäluvulla rakennettu Virtatalo on tarkoitettu kestämään, mutta kunnossapitoonkin panostetaan. Rakennuksen katolle on hiljattain asennettu 580 aurinkopaneelia. ”Teemme parhaillaan talon päivitystä 2020-luvulle. Mutta on täältä mahdollista vuokrata myös retrotilassa olevaa toimistoa, jos sellainen sattuisi kiinnostamaan”, Ojala naurahta.

 

PROG-IT

Virtatalon neljänteen kerrokseen remontoidaan parhaillaan tiloja tietotekniikkapalveluihin ja ohjelmistoratkaisuihin keskittyneelle Prog-It oy:lle, joka muuttaa Myyrmäkeen Pohjois-Haagasta.

”Yrityksemme on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana reilusti”, kertoo toimitusjohtaja KIRSTI KEHUSMAA. Vajaan neljänkymmenen henkilön työntekijöistä pieni osa työskentelee Tukholman toimipisteessä, loput pian siis Vantaalla.

”Myyrmäessä meillä on eri tavalla kasvumahdollisuuksia”, Kehusmaa sanoo. ”Virtataloon meitä houkuttelivat parempikuntoiset tilat ja kiinteistön hyvät ja monipuoliset ominaisuudet, kuten henkilöstöravintola ja kuntosali.” Kokous- ja juhlatilat ovat Kehusmaan mukaan myös positiivinen mahdollisuus. ”On helppo järjestää isojakin asiakastapahtumia ja erilaisia tilaisuuksia.”

 

 

Varo ettet eksy matkalla.

  

  

Kuntosali on erittäin retro, mutta hyvässä kunnossa.

 

Kehusmaa kertoo, että heidän työntekijänsä liikkuvat työssään paljon asiakkaiden luo. ”Myyrmäestä on hyvät yhteydet sekä autolla että julkisilla. Virtatalo on helposti saavutettavissa myös asiakkaiden näkökulmasta.”

Kirsti Kehusmaa asuu itse Hämeenkylässä, joten Myyrmäen kulmat ovat hänelle tuttuja. ”Siellä on tosi hyvin kaikkea”, Kehusmaa sanoo, ja toteaa että Myyrmannin läheiset palvelut ovat hyvä lisä toimiston sijaintiin.

Ulkoistuspalveluita tarjoava Prog-It toimii asiakasyritystensä tietohallinnossa asiantuntijana ja lisäresurssina. Prog It muuttaa Virtataloon tammi-helmikuun vaihteessa 2020.

RAVINTOLA

Yksi mahdollisuus poiketa Virtatalossa on käydä kahvilla tai syömässä. Maut muuttunevat hieman, kun Virtatalossa aloittaa loppiaisen jälkeen uusi yrittäjä. Alces oy:n taustalta löytyvät ravintola-alan rautaiset ammattilaiset Erkki Lahti ja Risto Pulkkinen, joiden aikaisempiin meriitteihin lukeutuvat esimerkiksi juuri uusiin tiloihin muuttava Corona-baari ja Kiasman kahvila. Alces Oy on keskittynyt yhden pääkäyttäjän henkilöstöravintoloihin ja Virtatalon ravintola tulee olemaan heidän yhdeksäs henkilöstöravintolansa.

”Näemme Virtatalossa todella paljon potentiaalia”, toteaa kehityspäällikkö Johanna Jungell. ”Ravintolassa on avarat, hienot näkymät, ja talo on kaunis. Ravintolatilat soveltuvat vaikka mihin.”

Vaikka mitä onkin suunnitteilla. Henkilöstöravintolan keittiömestariksi on kiinnitetty pitkän linjan kokki ja kulinaristi Harri Huuhko. Ravintolan lounastarjontaan tulee kuulumaan keitto ja kala-, liha- tai kasvis- vaihtoehto, joista jokin on helposti lähestyttävä, kotiruoan tyyppinen. Tarjolla on aina myös mausteisempi vaihtoehto. Huuhko on erityisen kiinnostunut kasvisruoan maailmasta

”Pyrimme tekemään lounaasta mahdollisimman paljon itse”, Jungell kertoo. ”Laadukkaaseen, hyvään lounaaseen halutaan panostaa. Kuluttajat ovat tietoisempia siitä, mihin he haluavat rahansa käyttää.

 

Ruokasalissa mahtuisi pitämään isommatkin juhlat. 

 

ALCESIN TAVOITTEENA on tuota ”lisää eloa taloon”. Erilaisten konferenssipäivien järjestäminen kiinnostaa. ”Täällä on hyvä, toimiva auditorio, ja tänne on helppo tulla sekä julkisilla että omalla autolla”, Jungell summaa. Tapahtumien skaala ei rajoitu pelkästään yritystapahtumiin vaan ravintola voi toimia esimerkiksi coctailtilaisuuden tiloina. ”Näen ihan mahdollisena, että täällä tanssitaan häitäkin tulevana vuonna”, Jungell nauraa.

Alcesin mukana taloon muuttaa myös osa Capital Cateringia, joka tarjoaa pito- ja juhlapalvelua yrityksille ja yksityisille, referenssinä vaikkapa neljä vuotta Jussi-gaalaa Kaapelitehtaalla.

Varsinaisen ravintolan lisäksi sisääntulo- kerroksen aulassa on kahvila, joka on avoinna arkisin kahdeksasta neljään.

 

 

Tilaa ja valoa löytyy.

 

 v